Aikidon filosofia

Sisäistä voimaa

Me tarvitsemme voimaa elääksemme, mutta aikidossa opittava voima ei ole pelkästään fyysistä. Aikido sanana muodostuu kolmesta kirjainmerkistä:

Aikido kanji

AI sopusointu, harmonia
KI universaalinen voima, elämän energia
DO henkinen Tie

Aikidossa opeteltava voima on siis energiaa, joka suojelee ja pitää yllä rauhaa. Sen käyttö on tasapainossa luonnon lakien kanssa. Tämän voiman opiskelu vaatii paljon fyysistä työtä, eikä sitä voi löytää pelkästään pohdiskelemalla tai meditoimalla. Meissä jokaisessa on tutkimattomia voimavaroja. Aikido on yksi tapa saada ne esiin. Tarvitset vain hyvän opettajan, joka osaa neuvoa sinua aikidon haasteellisella tiellä.

Aikido saa harjoittajansa pohtimaan itseään ja ympäristöään. Jotkut saattavat pettyä aloittaessaan aikidon harjoittelun, koska he olettavat lajin olevan jotain muuta kuin fyysistä harjoittelua ennalta lukemiensa kirjojen ja artikkeleiden perusteella. Toistojen ja hikoilemisen kautta sekä tutustumalla edistyneempiin harjoittelijoihin aikidon filosofia alkaa vähitellen avautua.

Keskinäinen kunnioitus

Vaikka aikidon syntymiseen ovatkin vaikuttaneet perustajan Morihei Ueshiban harjoittamat uskonnolliset suuntaukset, aikido ei kuitenkaan ole uskonto. Aikidoharjoituksissa tehtävät kumarrukset johtuvat japanilaisesta tapakulttuurista. Sen sijaan ajattelumalli, jota aikidossa noudatetaan, on mukana monissa uskonnoissa. Aikidossa opitaan kunnioittamaan harjoituskumppaneita, ja harjoituksissa varotaan tahallista kumppanin vahingoittamista.

Useiden kymmenien vuosien harjoittelun jälkeen aikidon harjoittelija oppii olemaan nöyrä ja tunnustamaan omat heikkoutensa. Hän ymmärtää myös paremmin oman mielensä ja kehonsa toimintoja. Silloin on tuskin enää tarpeellista haastaa riitaa muiden ihmisten kanssa tai hankkiutua tilanteisiin, jossa taistelu käydään fyysisellä tasolla. Eräässä mielessä aikido onkin oman kehon ja mielen karkaisua muiden avustuksella.

Additional information